Vammaissosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Vammaisten henkilöiden tarvitsemia palveluja ja tukitoimia voidaan järjestää vammaispalvelulain ja joiltain osin myös kehitysvammaisten erityishuollosta säädetyn lain perusteella. Ensisijaisesti kuitenkin myös vammaisten kuntalaisten tarvitsemat ja käyttämät palvelut pyritään turvaamaan normaalipalvelujen turvin ja esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat ensisijaisia. Vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaisia palveluja järjestetään kuntayhtymän vammaissosiaalityön kautta.

Vammaispalvelulain 4§:n mukaan palveluja ja tukitoimia järjestetään toissijaisesti eli silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla.

Vammaispalvelulain 2§:n vammaisuuden yleismääritelmän mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisia erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vaikeavammaisuuden määrittely tapahtuu aina yksilöllisesti ottaen huomioon vamman tai sairauden, olosuhteet ja elinympäristön sekä henkilön toimintakyvylle asetetut vaatimukset ja myös haetun palvelun tai tukitoimen välttämättömyyden itsenäisen elämän suoriutumisen kannalta. Mikään vamma tai sairaus ei automaattisesti tarkoita vaikeavammaisuutta.

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (Vammaispalvelulaki 1 §).

Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (Vammaispalveluasetus 1§). Vammaisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä suoriutumisen ja elämän toimintojen helpottamiseksi vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluja ja tukitoimia, ellei niitä ole mahdollisuus saada muiden lakien perusteella.

Palvelujen hakeminen

Vammaispalveluihin hakeudutaan hakemuksen tai muun yhteydenoton kautta. Hakemuslomakkeita saa perusturvatoimistosta tai sellaisen voi tulostaa itse täytettäväksi. Myös Hyvis-palvelusta löytyy vammaispalvelujen hakemukset.

Palvelun hakemista varten tarvitaan aina kirjallinen hakemus, viestit tai suulliset yhteydenotot eivät ole riittäviä. Tällä varmistetaan kaikkien hakemukseen liittyvien tietojen ilmi tuleminen ja huomioiminen käsittelyn yhteydessä, eikä mitään jää ns. muistin varaan. Vammaispalvelujen työntekijät auttavat tarvittaessa hakemusten täyttämisessä ja pyytävät tarvittaessa lisätietoja asiakkaan asian käsittelemiseksi.

Ensimmäiseen hakemukseen tulee liittää lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tai suositus haettavasta palvelusta tai tukitoimesta. Uusi todistus tmv. tulee toimittaa myös, jos edellisen toimittamisesta on yli vuosi aikaa. Käsittelyä nopeuttaa tarvittavien liitteiden toimittaminen jo hakemuksen yhteydessä. Työntekijä pyytää tarvittaessa puuttuvia tietoja, asiakirjoja tai selvityksiä asiakkaalta tai muilta toimijoilta.

Hakemusten käsittely aloitetaan seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Vammaispalveluihin saapuneet hakemukset pyritään käsittelemään viivytyksettä. Käsittelyn eteneminen saattaa joskus viivästyä mm. puuttuvien selvitysten, yhdessä tehtävän asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, hänen luokseen tehtävän kotikäynnin tai muun syyn takia. Päätöstä ei voida tehdä, ellei vammaissosiaalityössä ole riittäviä tietoja asian ratkaisemiseksi.

Hakemukset on käsiteltävä ja päätökset tehtävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3a §). Ennakkoon tiedossa olevista palvelutarpeista kannattaa olla yhteydessä vammaispalveluihin ja tehdä hakemukset hyvissä ajoin.

Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

Uudelle asiakkaalle tai arvioitaessa mahdollisuutta vammaispalvelujen asiakkaaksi tulolle, tehdään aina palvelutarpeenarviointi. Palvelutarpeen arvioinnin kautta kartoitetaan henkilön tarvitsemia palveluja myös laajemmin muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta.

Asiakkaalle laaditaan palvelujen järjestämiseksi ja koordinoimiseksi yksilöllinen palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan, tarvittaessa hänen huoltajansa tai läheistensä ja muiden palvelujen järjestäjien kanssa. (Vammaispalvelulaki 3 a §).

Palvelusuunnitelma on asiakkaan tai asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa yhteistyössä tehty yhteenveto hänen elämänsä senhetkisestä tilanteesta ja mahdollisesta uusien palveluiden tarpeesta. Palvelusuunnitelman avulla voidaan toteuttaa yhteistyötä eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä asumisesta, päivähoidosta, opetuksesta, kuntoutuksesta, terveyden- ja sairaanhoidosta, työllistämisestä sekä muista palveluista vastaavien tahojen välillä. Palvelusuunnitelmassa ei päätetä asiakkaalle annettavista palveluista, mutta se toimii pohjana palvelujen järjestämiselle.

Vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisuuden perusteella niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia henkilölle ovat:

  • palveluasuminen
  • asunnon muutostyöt
  • asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet
  • päivätoiminta
  • henkilökohtainen apu
  • kuljetuspalvelut

Mikäli henkilöllä on vaikeavammaisuuden perusteella oikeus ko. palveluihin ja ne ovat riittäviä ja oikeita palvelumuotoja vastaamaan avuntarpeeseen, järjestää kunta niitä yhdessä arvioidun tarpeen mukaisesti.

Lisätietoja palveluista saa vammaissosiaalityön työntekijöiltä. Voit varata tapaamisajan sosiaalityöntekijälle tai -ohjaajalle tai ottaa heihin yhteyttä puhelimitse puhelinaikana. Pyydämme käyttämään työntekijöiden suoria puhelinnumeroita. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön, johon vastataan mahdollisimman pian eli 1–3 työpäivän kuluessa. Mahdollisten lomien tai muiden töistä poissaolojen aikana puhelut kääntyvät paikalla olevien työntekijöiden puhelimiin.

Sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumista tukevien palvelujen myöntämisperusteet löydät täältä.

Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun ohjeen löydät täältä.

Kuljetuspalveluhakemuksen lomakkeen löydät täältä.

Kuljetuspalvelun erillisoikeuksien hakemuksen löydät täältä.

Vammaispalveluhakemuksen lomakkeen löydät täältä.

Valtakirjan vammaispalveluihin löydät täältä.

Kehitysvammaisten erityishuolto

Kehitysvammaisten erityishuoltoon ovat oikeutettuja henkilöt, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuoltolain mukaiset palvelut ovat aina ns. viimesijaisia.

Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Tarvittavat palvelut ja niiden toteuttamistapa suunnitellaan yhteistyössä kehitysvammaisen henkilön, perheen ja läheisten kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan asiantuntijapalveluja tai muita sosiaalityön sektoreita.

Erityishuoltona annettavia palveluja voivat olla esimerkiksi kehitystasotutkimukset tai kuntoutussuunnitelman laadinta, työ- ja päivätoiminta, tilapäishoito ja lasten aamu- ja iltapäivähoito.

Kuntayhtymä järjestää itse mm. asumispalveluja sekä työ- ja päivätoimintaa, mutta palveluja myös ostetaan tarvittaessa muilta toimijoilta.

15.6.2021

Yhteystiedot

Sähköpostiosoitteet
ovat muotoa:
etunimi.sukunimi@kaksineuvoinen.fi

Sosiaaliohjaaja
Terhi Pikkumäki
Puhelinaika: ma–pe klo 9–11
040 583 5377

Sosiaaliohjaaja
Mira Karvonen
Puhelinaika: ma–pe klo 9–11
050 403 4065

Vastaava ohjaaja (tuettu asuminen)
Johanna Mäkipelkola
040 527 5400

Sosiaalityöntekijä
Mirjam Huotari-Kallinki
Puhelinaika: ma–pe klo 9–10
040 672 7699

Johtava sosiaalityöntekijä
Piia Liinamaa
050 381 1683

Voit varata tapaamisajan sosiaalityöntekijälle tai -ohjaajalle tai ottaa heihin yhteyttä puhelimitse puhelinaikana. Pyydämme käyttämään yllä olevia suoria puhelinnumeroita, ne ovat käytössä vain puhelinaikoina. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön, johon vastataan mahdollisimman pian eli 1–3 työpäivän kuluessa.