Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopiminen

Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan ratkaista joko vanhempien välisellä sopimuksella, tuomioistuimen päätöksellä tai vanhempien avioeron liitännäisasiana. Jotta vanhempien välinen sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen, tulee se laatia kirjallisesti lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimuksen, jos se on lapsen edun mukainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua. Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voidaan asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet tai jos tähän muutoin on aihetta.

Lapsen huolto

Kun lapsi syntyy avioliiton aikana, molemmat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan.

Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, ja isyys tunnustetaan ennakkoon neuvolassa, Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden vahvistamisen yhteydessä myös lapsen yhteishuoltajuuden.

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja ennakollista isyyden tunnustamista ei ole tehty, huoltajuudesta sovitaan lastenvalvojan luona.

Erotilanteessa vanhemmat voivat sopia lapsen/lasten huoltajuudesta lastenvalvojan luona.

Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Se ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona. Jos lapsi on toisen vanhemman yksinhuollossa, huolto on jakamaton ja huoltaja käyttää yksin päätösvaltaa lapsen asioissa. Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Lastenvalvojan luona voi sopia oheishuollosta. Huoltajan sijaisesta päättää  tuomioistuin. Se, että lapsella on oheishuoltaja tai huoltajan sijainen, ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan. Oheishuoltajalla tai huoltajan sijaisena toimivalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Lapsen asuminen

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsi voi asua virallisesti vain yhdessä osoitteessa, myös silloin, kun hän asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Tapaamisoikeus

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja. Lastenvalvojan luona tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille. Tuomioistuimen päätöksellä lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

Valvotut ja tuetut tapaamiset

Valvottuja ja tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja järjestetään lastenvalvojan vahvistaman vanhempien välisen sopimuksen tai oikeuden päätöksen perusteella ja ne ovat asiakkaille maksuttomia.

9.6.2021

Yhteystiedot